29. toukokuuta 2020

Ekaa kertaa ulkona auringossa

Melkein neljä viikkoa mittarissa, matokuuri "nautittu" ja jokunen pedikyyrikin suoritettu jo. Tänään oli aurinkoinen päivä niinpä kävimme ensimmäistä kertaa Palleron kanssa ulkona. Oli mielenkiintoista, Pallero haisteli innoissaan nurmea ja voikukkia, pienen koiran elämä on täynnä kaikkea uutta ja mielenkiintoista!


15. toukokuuta 2020

Kaksi viikkoa mittarissa

Pieni poika ei ole mitenkään pieni kun maitobaarin tarjonta on vain hänen käytettävissään. Vähän jännittää pääseekö se aikanaan liikkeelle, sen verran pyöreä pallero se on. Kaikki hyvin valtakunnassa siis!




3. toukokuuta 2020

Bolonkapennut maailmassa!

Hyviä ja huonoja uutisia! Hyvä uutinen on se, että pennut syntyivät eilen ja kaikki meni synnytyksessä hyvin. Huono uutinen on se, että kaksi pennuista piti lopettaa kitalakihalkion takia. Nyt vaan geenit eivät sopineet yhteen, parempaa onnea sitten ensi kerralla! Onneksi meille jäi yksi hieno poika, olisi niin ankeeta jos Hattara olisi menettänyt kaikki pennut, viis siitä että poitsu muistuttaa väriltään partacollieta! Pennussa on siis aivan liikaa valkoista joten pentu myydään hyvään kotiin seurakoiraksi. 


27. huhtikuuta 2020

Bolonkavauvoja syntymässä Vapun jälkeen ❤

Hattara-bolonka kävi tänään röntgenissä ja vatsassa näkyi kolme kalanruotoa eli ihan sopiva satsi Hattaroita tulossa! Laskettu aika on 4.5. mutta saa nähdä koska alkaa tapahtumaan... Jännää!


Pentueen isä Carlos (FI MVA Juri-Cvet Vinný vrch) on tuotu Tsekeistä, mutta on suvultaan täysin venäläistaustainen. Se on hurmaava herrasmies johon sain tutustua kunnolla Hattaran riiuureissun aikaan kun Carlos oli meillä muutaman päivän lainassa. Se sujahti meidän laumaan helposti eikä ollut juurikaan koti-ikävää havaittavissa, lunki poika siis. Carlos on 5-vuotias ja ollut tähän asti terve. Se on luonteeltaan avoin ja ystävällinen joka oli minulle tärkeä juttu koska Hattara on hieman epävarma vieraita kohtaan. Carloksen silmät ja polvet on tutkittu ja ne on terveet.

Carlos, kuva: kennel Flying Carpet's

Carlos, kuva: kennel Flying Carpet's

Hattara on Venäjältä tuotu 2-vuotias reipas ja terve koira joka on yksi parhaista sioista säkissä mitä minä olen vuosien varrella ulkomailta ostanut. Tottumattomuuden takia se vierastaa vähän vieraita ihmisiä mutta kun siihen ei kiinnitä huomiota niin se saattaa kohta kiivetä syliin. Minä olen koko ajan sitä arvioinut että mitä sen varautuneisuus on, mutta olen joutunut toteamaan että se on tottumattomuutta koska jos se pelkäisi vieraita ihmisiä niin se ei koskaan menisi niiden luokse vapaaehtoisesti. Hattarahan saattaa pompata vieraan syliin rapsutuksia kerjäämään kun se on ensiksi todennut vieraan vaarattomaksi. Minulla on ollut oikeasti arkojakin koiria ja ne on kyllä kamalia, sen jatkuvan stressin kanssa ei ole kiva elää. Hattara on mukava reissukoira, nuorempana sillä oli taipumus voida pahoin autossa mutta onneksi se on mennyt ohi. Se kulkee hississä, laivassa, ihmistungoksessa ja ihan missä vaan ongelmitta ja on siitä ihana että sitä voi pitää vapaana missä vaan, se on tosi kuuliainen eikä lähde kauas. Se ulkoilee mielellään säällä kuin säällä mutta metsässä rämpimisestä se ei tykkää enkä ihmettele, sen verran sen turkkiin tarttuu tikkuja, risuja ja oksia.... Poluilla se tykkää juosta ja spurttailla kavereiden kanssa. Hattarasta on otettu MyDogDNA-näyte, se on prcd-PRA ja PLL terve, sen silmät ja polvet on myös tutkittu terveiksi.

Hattara

Hattara


Odotan siis syntyväksi reippaita, vauhdikkaita ja hassuja bolonkavauvoja ❤

6. toukokuuta 2019

27.4. Hämeenlinnan pentunäyttely

 Miirun pennuista neljä osallistui Hämeenlinnan pentunäyttelyyn eikä tarvinnut hävetä! Tämä oli kevään ja kesän pentunäyttelyistä se ainut järkevän hintainen (25€) joten heitin tiimille pyynnön josko saataisiin kasvattajaryhmällinen kakaria kokoon ja sehän kävi yllättävän helposti! Tsekkejä oli ilmoittautunut kuusi joista neljä oli urosta ja kaksi narttua. Nelma oli myös ilmoitettu ja pk mäykkyjä oli vain kaksi, Nelma oli ROP-pentu ja vielä RYP-3. Ryhmäkehät oli heti kehän päätyttyä, joten Nelman suoritus oli ohi ennen kuin tsekit alkoivat.

Urokset:
1.KP ja ROP-pentu Cadium Unreal "Zorro"
2.KP Cadium Boomerang "Rio"
4. Cadium Invincible "Zimo"

Nartuissa:
1.KP ja PN-2 Cadium Limitless "Hilda"

Cadium-kasvattajaryhmä sai kunniapalkinnon ja oli ROP-kasvattajaryhmä.

Olin jo ihan huikean tyytyväinen päivään, kaikki saivat hienot arvostelut ja kasvattajaryhmän arvostelu oli kirsikka kakun päällä! Vielä odoteltiin kasvattajaryhmien BIS-kehää mutta en olisi edes villeimmissä unissani kuvitellut että me voitamme sen! Eikä oltu edes ainoa ryhmä!
BIS-kasvattajaryhmä: Cadium Invincible, Boomerang, Unreal ja Limitless

ROP-pentu Cadium Unreal

Ja koska muista oli otettu poseerauskuvat pentutreffeillä, joutui Hilda nyt ainoana kuvattavaksi ja täytyy sanoa että on aikast sievä neiti ❤



Unelma ROP ja RYP-3

25. syyskuuta 2018

Pentu-uutisia

Viime yönä maailmaan putkahti kuusi täydellistä tsekinpaimenkoira alkua, kolme urosta ja kolme narttua. Kaikki pennut ovat alustavasti varattuja.

Miirun synnytys sujui tosi hyvin, siinä missä jo syntyneet pennut suuntasivat oikopäätä tissille niin samalla puhdistettiin uusinta tulokasta. Minulle jäi se tarkkailijan rooli että kaikki sujuu hyvin, laskin varpaat, kurkistin kurkkuun ja silmäilin että kaikki on kunnossa ja grammat muistissa niin pystyy varmistamaan että kaikilla lähtee paino nousemaan ja maitoa riittää. Varmin merkki siitä että kaikki on kunnossa on pentujen hiljaisuus. Ei kitinää eikä valitusta, vain tyytyväinen hiljainen ininä kun pennuilla on vatsa täynnä ja hyvä olla emon lämpimässä huomassa.


10. syyskuuta 2018

Vatsa ja nälkä kasvaa syödessä

Puntari näyttää suht samoja lukemia kuin viime pentueen aikaan joten josko sieltä vähintään samanlainen joukkue saataisiin maailmaan, toivotaan ainakin niin! Jos vanhat merkit paikkaansa pitää niin Miiru jaksaa pitää hulluja jännityksessä ihan loppuun asti ja pennut syntyvät 22.-23.9.

51 vrk vatsa, ultran takia ajettu karvoja pois.

5. syyskuuta 2018

Haikaraa odotellessa!

Synnytys lähestyy ja sähköposti pursuaa viestejä. Onneksi sihteerin olo ei ole yhtä tukala kuin tuon tulevan mammakoiran olo, lisänimet "tankkeri" ja "maatuska" kertoo lukijoille varmasti aika paljon. Ultrassa pentuja näkyi useampi, tilattu on täys kymppi mutta harvoin nämä tilaukset menevät läpi 😅. Nälkä on krooninen eikä kakarakoirien riekkumista jaksaisi hirveästi katsoa. Pirkko onneksi osaa Miirua kunnioittaa mutta Jannen Blondi-parson (9vko) ei ymmärrä omaa parastaan ja se on pari kertaa Miirun toimesta pyöräytetty ympäri kun vihjeet eivät ole menneet perille ajoissa. Pääosin Miiru jaksaa hyvin noiden kakarien kanssa mutta ruoka on pyhä asia ja sen kanssa ei leikitä.

Kyselyitä on tullut tosiaan aika paljon ja olen pyrkinyt kaikille vastaamaan kohtuullisessa ajassa. Jos minun mielestäni perheelle voisi olla sopiva pentu toisella kasvattajalla, olen vinkannut että soita tuonne ja jos pennun hankintaa kannattaa lykätä mielestäni jostain syystä niin olen sanonut että odottele vaikka vuosi-kaksi niin ei ole kahta teinikoiraa saman katon alla jne. On ollut hienoa nähdä miten perusteellisia sähköposteja ihmiset lähettävät, lähes poikkeuksetta asiaan on paneuduttu ja jos ei ekassa viestissä ole "elämänkertaa" niin seuraavassa viestissä tulee esittelyt ja toiveet vimpan päälle. Jokunen perhe on käynyt meillä tutustumassa jo ennen pentujen syntymää ja sitten kun tietää miten monta pentua ja mitä sukupuolta Miirulle syntyy, saa sovittua alustavasti treffejä seuraavien perheiden kanssa. Vähintään kolme ensimmäistä viikkoa synnytyksen jälkeen rauhoitetaan täysin, sen jälkeen, yleensä viimeistään 4-5 viikon iässä vieraat pääsevät kukin vuorollaan pentuja katsomaan.

Oikean pennun valitseminen eri perheisiin tapahtuu vasta lähempänä luovutusikää. Pyrin teettämään pennuille pentutestin ennen luovutusta ja toivon että siitä saisin tukea omille ajatuksilleni ja myös ostajalle mahdollisimman luottavaisen fiiliksen että heille valikoituisi se mahdollisimman omanlainen pentu. Toiveita tietenkin kuunnellaan ja otetaan huomioon mutta lopullisen valinnan teen minä.

Varausmaksu maksetaan vasta kun ostaja on käynyt pentuja katsomassa ja on tietyt kriteerit sovittu minkä mukaan pentu tullaan valitsemaan ja että se on molemmille mieleinen valinta. Varausmaksu sitoo sekä ostajaa että myyjää eikä sitä palauteta ellei perumiselle ole todellista syytä. Se, että saakin pennun halvemmalla muualta ei ole pätevä syy. Sen sijaan se, jos pennulla todetaan eläinlääkärintarkastuksessa joku merkittävä vika eikä ostaja haluakaan pentua tämän vian takia, varausmaksu palautetaan. Haluaisin muistuttaa kaikkia pennunostajia siitä että jos olettekin päätyneet toiseen pentueeseen, niin kertokaa siitä minulle. Myös minä toimin niin, että heti kun tiedän että tietty pentu menee tiettyyn perheeseen ja toinen perhe jää ilman pentua, kerron sen välittömästi. Ostajalla on oikeus valita kasvattaja ja yhdistelmä mistä pennun haluaa, joskus tulee peruutuksia ja saakin pennun toisaalta nopeammin tai paremmasta pentueesta, mutta ole ystävällinen ja ilmoita minulle siitä että mieleinen pentu löytyi muualta niin tiedän valita sille sinulle ajatellulle pennulle toisen perheen.

Rehellisyys ja avoimuus on tie hyviin tuloksiin.

21. heinäkuuta 2018

Miiru on astutettu!

Keräsin oman laumani autoon ja suuntasin kotteron nokan kohti Joensuuta, tarkemmin Hammaslahtea. Matkan tarkoituksena ison mustan riiuureissu ja sehän sujui ihan odotusten mukaan. Huomenna vielä kertausharjoitus ja sitten muutama päivä mökkilomaa päälle. Matkanteko on aavistuksen rasittavaa kun kolmikkoon kuuluu juoksunarttu, kokenut naistenmies ja krooninen säheltäjä mutta ainakin illalla nukahtaa ongelmitta eikä tarvitse laskea lampaita.

Miirun sulhaseksi valikoitui 7-vuotias herrasmies Into (O'Boy Krosandra), jolla on kolme pentuetta ja miltei kaikki pennuista ovat luustoltaan priimaa. Into on luonnetestattu hyvällä tuloksella, kaikki osa-alueet olivat plussalla (+169p). Into on myös Suomen muotovalio. A-lonkat, terveet kyynärät, selkä LTV1, VA0, SP0. Koko ikänsä se on ollut perusterve, ei kutise eikä rapsuta eikä tarvitse katsoa mitä kuppiin laittaa, samanlainen siis kuin Miirukin. Intolla itsellään on korkea sukusiitosprosentti,  mutta tässä pentueessa se kutistuu vähän alle neljään neljällä sukupolvella laskettuna (6,25% on serkusparitus). Sukusiitosprosentti olisi helppo pudottaa nollaan käyttämällä 1-2 vuotiaita uroksia, mutta itse käytän mielummin vanhaa tervettä urosta kuin siivoisin sukusiitosprosenttia näyttämään kauniilta. Totuus on kuitenkin se, että kanta on pieni ja kaikki tsekinpaimenet ovat samasta puusta veistettyjä eikä sairauksista vapaita linjoja ole olemassakaan.

Astutus oli helppo ja vaivaton, 20 minuuttia ne oli nalkissa eikä onneksi saatu edes vettä niskaan. Kumpikin vanhemmista on mahtavia perhekoiria ja samanlaisia toivon pennuistakin tulevan 💝

Yhdistelmä koiranetissä

Into ja Miiru



FI MVA O'Boy Krosandra "Into" nuorena poikana 

3. kesäkuuta 2018

Miirulle on tulossa pentuja


Miirulle tulossa pentuja syksyllä 2018!

​Emä:
FI & DK & LT MVA RTK2 BALTJV-13 HEJW-13 HEW-13
Divoška z Malého údolí "Miiru"

Luonnetestattu +140 laukausvarma
MH luonnekuvaus suoritettu

Terveystutkimukset:
Lonkat: A/A
Kyynärät: 0/0
Selkä: LTV1, SP0, VA0
Polvet 0/0
Silmät: terveet (1- ja 5-vuotiaana)
DM A/N (kantaja)
Dwarfism N/N (terve)
MDR1 +/+ (terve)
Locus D D/D (homozygootti)

Uros ilmoitetaan kun astutus on tapahtunut.

Alustavat tiedustelut mieluiten sähköpostiin tia.lenkkeri@gmail.com

24. elokuuta 2017

Miirun pentue ja Kävyn terveystulokset

Miirulle syntyi hieno pentue 27.7. Taabernakkelin kenneliin, neljä poikaa ja kaksi tyttöä. Synnytys sujui mallikkaasti ja Miiru hoiti kaiken vimpan päälle. Heräsin ensimmäisen pennun jo synnyttyä ja valvoin vieressä kun loput putkahtelivat maailmaan. Tahti oli rauhallinen, pennut olivat yhtä lukuunottamatta hyvinkin tasakokoisia ja kaikki löysivät tissille ja alkoivat kasvamisen pienen maitosäädön jälkeen. Miirulta ei siis alkuun tullut riittävästi maitoa, Primperan-kuurin jälkeen tilanne tasaantui nopeasti ja pennut kasvoivat kohinalla ja tuplasivat painonsa ajallaan. Sain nauttia pennuista melkein kolme viikkoa jonka jälkeen Miiru pentuineen muutti Sadun luo Pirttikylään. Muutto sujui ongelmitta, Miiru käveli kuulemma tupaan kuin olisi kotiinsa tullut enkä epäile hetkeäkään etteikö homma sujuisi samalla tahdilla pentujen luovutukseen asti. Mun reipas Miirulainen! Kaikki pennut ovat varattuja.


Käpy täytti viime viikolla vuoden, perjantaina oli vuorossa 1v-rokotukset ja eilen lonkka-, kyynärnivel- ja selkäkuvat. Ja koska nykyään kaikki toimii nopeasti, viralliset lausunnot tulivat jo tänään ja rivi on seuraavanlainen: A/A, 0/0, VA0 ja LTV1. Silmät, polvet ja sydän tutkitaan myöhemmin.


5. toukokuuta 2017

Muutosten tuulia

Tulee kirjoiteltua aivan liian harvoin, tai no kun ei ole pentuja niin ei ole alkujaan pentublogiksi aloitetulle blogillekaan juuri käyttöä. Voisin yrittää aktivoitua blogin suhteen samalla kun aktivoidun agilityn saralla.

Miiru astutettiin viime vuoden lopulla mutta jostain syystä pennut kuolivat kohtuun. Alkuvuosi meni toipuessa ja aksaaminen jäi lähes kokonaan. Ensin Miiru oli toipilas, sitten minulla säädeltiin lääkityksiä niin että vasta nyt alan olla taas kuosissa. Nivelrikko ei ole ollenkaan kivaa ja krooninen kipu on tullut tutuksi. Kun särkee 24/7 ei aina jaksa hymyillä. Onneksi taidetaan olla voiton puolella lääkityksen kanssa, töihin minusta ei taida olla. Ja koska nivelrikko on ranteessa niin parantavaa hoitoa ei oikeastaan ole, ei voi vaihtaa varaosaa.. Ranne oli myös syynä isoon muutokseen, nimittäin jouduin antamaan Wiin pois. Ei tullut mitään elämästä kahden noin ison koiran kanssa. Wii pääsi onneksi Mirkan luo Naava porokoiran kaveriksi ja treffaamme säännöllisin väliajoin!

Harrastuskaverin puute oli taas krooninen. Totesin että vaihdetaan pienempään, lapsuuteni haaverotuun ja sillä meille muutti shelttineiti Käpy. Käpy muutti Suomeen Liettuasta eli mamujen sopeuttaminen yhteiskuntaamme tässä taloudessa jatkuu edelleen. Käpy on vauhdikas ja iloinen sheltti joka rrakastaa kaikkia ihmisiä! Se on melkoinen kullanmuru joka jaksaa ja jaksaa... Kävyn kanssa aloitetaan agilityn alkeiskurssilla kesällä ja haaveena on saada kerrankin aikaan alusta asti oikein pohjustettu aksakaveri.


16. toukokuuta 2016

Aksaa ja Elvi 1 vee

Miirun kanssa uskaltauduin korkkaamaan viralliset agilitykisat, johan mun ensimmäisestä aksakisailmoittautumisesta ehtikin kulua 23 vuotta... Niihin kisoihin en siis Minnin juoksun takia koskaan päässyt ja sen koommin en ole kisoja edes sen enempää ajatellut ennen kuin nyt.

Epiksissä Miirun kanssa kisattiin mölleissä 6.4. tuloksella 10 ja sijoitus 2.

Virallisesti aksattiin siis Forssassa 14.5. tuloksilla A-agilityrata HYL, B-agilityrata HYL ja C-hyppyrata 2,66 ja sijoitus 1. Nyt on sekin koettu ja hengissä selvittiin, kiitos vaan Forssan Pussikoirille kisajärjestelyistä ja tuomari Anne Huittiselle hurjan kivoista radoista ja kannustuksesta!


Wiin kanssa ollaan tehty lähinnä aksaa ja hihnakäytöstä (....) ja ollaan piruuttamme käyty testaamassa parissa epiksissä että miten keskittyminen vilskeen keskellä toimii ja hyvinhän se toimii. Ekat epikset oli 21.4. TSAU:lla ja siellä startattiin starttiluokassa kaksi kertaa, ekalta yrityksellä tuloksena 10 ja tokalla 5. Toisen kerran startattiin myös TSAU:n starttiluokassa 13.5. ja molemmilta radoilta saatiin tulokseksi 10. Kieltoja kieltoja kun ei kamalasti olla tehty rataa vaan pelkkiä pikkujuttuja...



Elvi (C. Katujen Kuningatar) on ehtinyt käymään mätsäreissä, pentunäyttelyissä ja korkannut junnuluokatkin ja mikäs siinä esiintyessä kun on niin taitava nuori omistaja, Matilda osaa homman! Tässä Elvin 1-vuotisposetus:





15. joulukuuta 2015

Rallymenestystä ja Wii!

Tsekkineiti Wii muutti elämäämme vauhtia tuomaan lokakuussa ja on osoittautunut melkoiseksi hermoja raastavaksi kultakimpaleeksi. Nyt parin kuukauden yhteiselon jälkeen kotiutuminen alkaa olla mallillaan ja korvatkin löytyvät. Ollaan aloiteltu vähän agilityn perustaitoja ja toki vähän näyttelyihinkin ollaan treenattu, rally-tokon alkeet olis tarkoitus saada aluilleen myös mutta kiire ei onneksi ole. Tehdään vähän ja usein ja silleen että on kivaa! Wii on vauhdikkaampi ja kovapäisempi Miiruun verrattuna mutta on helpon oloinen ohjattava ja palkkaantuu kivasti leikillä.



Miirun kanssa tosiaan oltiin ilmoittauduttu kahteen Loimaalla olevaan kisaan mutta ensimmäinen jäi välistä juoksun takia. Toiseen päästiin osallistumaan ja millä tuloksella!! Miiru teki tarkemmin kuin koskaan ja itse pysyin rauhallisena, keskittymiskyky ja sen myötä seuraaminen on ihan hurjasti parantunut vuodessa ja tuloskin oli sen mukainen eli 97p ja luokkavoitto sekä koulutustunnus RTK2. Sen myötä nousimme voittajaluokkaan - mihin meillä ei ole ihan hetkeen asiaa kun on paljon tehtäviä opettelematta... Kaikki kolme virhettä oli suoraan minun, en kertonut koiralle tarpeeksi tarkasti mitä ollaan tekemässä. Yritän saada videon ladattua youtubeen...

21. syyskuuta 2015

Syyskuulumisia

Syksy on täällä ja ulkoilukelit olisivat parhaimmillaan. Minä toivun leikkauksesta ja odotan että pääsisin liikkeelle ja treenaamaan koiruuksien kanssa. Olen ilmoittanu Miirun kaksiin rally-tokokisoihin vaikka tunnenkin itseni hulluksi, treenejä on ollut ihan liian vähän ja sääntömuutoksiakin on tullut sitten viimeisten kisojen... Niskasta kiinni ja koularia tavoittelemaan!

Kotisivut muuttivat ilmaispalveluun osoitteeseen http://cadium.weebly.com/

Lotan pentueen jäsenille kuuluu pelkästään hyvää, hampaat alkaa olemaan vaihdettu ja ne on vissiin suunnilleen oikein päin suussakin. Mustat olivat tässä hampaanvaihtopuuhassa parisen viikkoa punaisia edellä.. Elvi on rohkeana ja reippaana suuntaamassa ekaan pentunäyttelyynkin! Mielenkiinnolla jään odottamaan niitäkin uutisia.

Miirun kanssa kävin 1.9. agilityepiksissä ATT:lla ja oltiin mölliluokan hyppärillä kolmansia ihan kivalla ajalla ja nollatuloksella.



14.8. oli Vanton tilalla epikset ja siellä Miiru voitti mölliluokan, virheitä tais tulla 10 eikä aikakaan huimannut mutta hauskaa oli ja sehän on tärkeintä!

3. elokuuta 2015

Irina sai pentuja ja Miiru kävi selkäkuvilla

Irina Svantentytär synnytti eilen 2.8. hienon pentueen, seitsemän mukavan kokoista tyttöä ja poikaa. Isänä tässä pentueessa on meidän Gösta. Synnytys oli nopea ja vaivaton ja Irina oli tehtävien tasalla heti alusta lähtien. Pentueeseen syntyi kaksi poikaa (musta ja punainen) ja viisi tyttöä (3*punainen, 2*musta). Joitain pentuja on vielä vapaana, lisätietoja kasvattaja-Miran blogista.

Miiru kävi viime torstaina selkäkuvissa ja tulokset sain tänään:
Välimuotoinen lanne-ristinikama: LTV1 (jakautunut ristiluun keskiharjanne (s1-s2) tai muu lievästi normaalista poikkeava rakenne)
Nikamien epämuotoisuus: VA0 (normaali)
Selän spondyloosi: SP0 (puhdas)

27. heinäkuuta 2015

Kesä, mikä kesä?

Kaikki pennut pääsivät omiin koteihinsa ja elo on lähtenyt sujumaan erinomaisen hyvin. Kultasiipi eli Lilli sekä Kuuhullu eli Härski jäivät Lotta-emän perhepiiriin Vahdolle, Katujen Kuningatar eli Elvi muutti Porvooseen ja Kulkuripoika eli Kumma Klaukkalaan. Laittelen tuoreempia kuvia pennuista blogiinkin jahka saan aikaiseksi...

Kesä on ollut kyllä aika mahdoton, vesisadetta ja koleaa keliä lähes koko ajan. Ei siinä ettäkö helteitä kaipaisin mutta olis se kiva jos ei tarttis takki päällä kulkea ihan koko kesää... Koirat onneksi tykkäävät, ne eivät juurikaan keleistä valita vaikka eivät sateesta nautikaan.